Tsehtseh.

Viime kauden viimene reissuki on ny sitten heitetty ja ennakkospekulaatioista huolimatta, löysin itseni lauantai-iltana Tenhultista sovittelemassa nastaria "hieman" turvonneeseen jalkaani småkkerin yöosuutta varten. Nilkka alkoi sattumaan 4 kilometrin jälkeen joka askeleella ja johtuen melko vahvoista teippauksista pääsi koko oikea jalka myös puutumaan melko pahasti mutta mitäpä noista, nyt on aikaa parannella. Tein oikeastaan ihan hyvän yöjuoksun, toki tuo suunnistuksen sujuvuus yöllä on itsellä edelleen aika lapsen kengissä mutta kun suuremmat koukut onnistuu välttämään niin ei suoritukseen kovin pettynyt voi olla. Yllättävän hiljaista oli kyllä metsässä, kun muistikuvat viime vuodelta olivat, että porukkaa ja matkaseuraa kyllä riittäisi. Pisimmällä välillä oli Troengi mukana aina rastiympyrään asti ja vikat kolme väliä tulin Öberin imussa mutta muuten sai kyllä tehdä omaa juoksua.

Muutenkin reissu oli kaikin puolin riima ja uusi kausi onkin lähtenyt käytiin jonkinasteisessa koomassa. Seurravan kerran kiristelen kenkää jalkaan kun nilkka on täysin oireeton. Ehkäpä jo näissä karkeloissa

Halikko

Joo, meni sitten nilkka soiroo. Tais mennä suunnistuski.Småleen tais paukahtaa huoltajan paikka. Sad.
Mut ei kait tässä auta muu, kun lähtee ottaa kokovartalo puuduttavat. Se o moro.

Lainaus

30min 5,5km 7:34 Aamulenkki
Kato perkale anto lunta eli räntää. Aamulenkki jäi lyhyeks kun olin sopinu isännän kanssa että isken paikalliselle luomutilalle hakeen jauhoja kaheksan jälkeen. Vedin kotioppäin 10kg:lla erikoiskarkeeta ruista niin ei tarttis ruottista raijata. 5kg ohraa kylkeen. Koulun jälkeen iskin Viitavaaran kupeeseen ja tarkotuksena oli pitkäkorvia jäljittää. Lumet oli sulanu jo aika pahasti pois. Neljän tunnin reissu siittä tuli. Jonkun litran toin karpaloita kun kerran apajat osu kohalle. Niitissä olin kun autolle pääsin.

Näin meillä.

Ronssin kylkeen

Henkilökohtaset junnustartit paketoitiin eilen päätökseen Sm-yön merkeissä Tammisaaressa ja hommahan sujui meikäläisen osalta tyylikkäästi, kun murjottiin ronnssin kylkee. Samalla täytettiin värisuora mitalien suhteen tältä syksyltä.

Itse kisahan sujui tyypilliseen yötyyliin: ajautumisia, koukkuja ja muuta häröilyä. Pistän kaiken kartan, sään ja pimeyden piikkin, sillä taidot ovat timanttiset ja kunto rautaa, eikä homman epäsujuvuus täten niistä voinut johtua. Täältä löytyy viivaa
ja täältä splittii.

Suht hyvin mennen syksyn jälkeen on ihan mukava lähtee kohti uutta harjotuskautta ja uusia pettymyksiä. Suunnitelmissa olis vetää kunnon rallia aina niin pitkään kunnes joku paikka taas poksahtaa.