Kevät

Aika pitkään on ollut hiljasta, mikä ei ikävä kyllä kumminkaan ole sitä tarkoittanut että olis mitenkään erityisen hyvin mennyt. Kaikenlaisista ongelmistahan sitä tuli jälleen kerran kärsittyä koko talviharjoittelukauden ajan, tällä kertaa ehkä jopa keskimääräistä enemmän. Näihin taustoihin nähden onkin kevään muutamat hyvät juoksut ja semikulku iskeneet suhteellisen positiivisesti puun takaa. FinnSpringissä tuli molempina päivinä vedettyä hyvät juoksut, vaikka toki lauantain kisa näistä oli virheiden sävyttämä, mutta omat suunnistustaidot tuntien ei paljon enempää voi kumminkaan toivoa. Viestissä tulikin sitten tehtyä joukkueena aikalailla maksimisuoritus ja kun sillä oltiin vielä ankkuriosuudella mukana voittotaistelussa, täytyy olla tyytyväinen.

Sitten tulikin jo Tiomila, jossa selvästi viime kaudesta vahvistuneen joukkueemme tavoitteena oli kolkutella hieman eri sijoja kuin sitten tosiasiassa kolkuteltiinkaan, loppusijan ollessa 49. Parannusta toki viime vuoteen, mutta siitä ny ei pysty ihan hirveesti fiilareita irrottamaan. Itse lähdin reissun päälle aika pelko puserossa kun viime viikonlopun hyvien juoksujen jälkeen käytiin jälleen kerran aika alhaalla, viikon kuudesta reenistä kun noin 80% päättyi keskeytykseen. Joka tapauksessa aika smuuttirunihan sieltä tuli läpsyteltyä osuusajan ollessa siinä 20 korvilla. Alussa tuli lähettyä ihan riittävän hyökkäävästi ja yritinkin olla se joka määrittää letkan vauhtia. Ei sitä kumminkaan kovin kauaa kestänyt kun ensimmäiset vatsakrampit ilmoittivat olemassa olonsa ja aika nopeasti jouduin toteamaan paikan letkan keskipaikkeilla omakseni. Edessä oli kumminkin aika lailla sopimoilleen Pyrinnön punasta paitaa, jonka vauhdin sainkin todeta hyvinkin riittäväksi. Vaihtoon tultiin sijalla 22. ja pistettiin pitkän yön lähettiläs ihan hyvään paikkaan liikkeelle, joka kuitenkin valitettavasti osoittautui sinä yönä noin puoli tuntia liian hyväksi paikaksi ja viesti alkoi olla aika lailla taputeltu meidän osalta. No vuosia on onneks vielä jonkun verran tällä joukkueella edessä. Sitten olikin jo paluumatkan aika, jossa ennakko odotusten mukaisesti menetin hallinnan omaan suoritukseen aika lailla nopeasti. No, kotia selvittiin ja tämän päivän treenin perusteella paluumatkan suoritus voidankiin luokitella lähelle kategoriaa kulkukännit.

Ens kesästä on tulossa aika lailla erilainen muutamaan vuoteen kun tuli kesätyöpaikka hommattua. Tarkotus olis toukokuun puolesta välistä vääntää syyskuuhun 8 tuntia duunia päivässä. Saa nähä mitä siitäkin sitten tulee. Seuraava paikka, jossa pitäisi reiden heilua ja suunnistusajatuksen olla gripissä odottelee aika lailla 46 päivän päästä, jossa toivottavasti odottaa 13,3km nautintoa aamun sarastuksessa. Sitä odotellessa.