Bream

Jose ny o kumma on kun ei mies pysy terveenä. Löi taas jotain tautia niskaan viime viikonlopun jälkee ja onki tässä tullu aloteltua tuota röpöttelykautta ihan puolivahingossa. Sinänsä jännä, että kun viimeks onnistu kolaileen näistä syksyn kisoista tuota metalia kotiin niin oli tarina vähän samanlainen. Viikot sairasteltiin ja viikonloppuna kisoissa otettiin palkinnot pois kuleksimasta. Silloin tosin viikoilla koitettiin ihan oikeasti parantua.

Mutta niin sitä vaan päästiin tälläki viikolla viivalle parisprinttiviestin merkeissä, jossa juoksin majavamiehen parina hopia sijalle. Topi hoiteliki hommansa ammattimiehen ottein ja lähetti meikäläisen ankkuripätkälle pari sekuntaattoria Pajusen pojan perään. Löin siinä sitten elämää peliin heti pitemmällä kakkosvälillä, kun totesin et tarjolla oli lyhyttä hajontaa. Jotain eroo siinä sainkin aikaseks mutta niin vaan takaa tultiin kiinni ja ohi. Aika silmät sumeena lähinnä Jeren selkää seuraillen siinä sitten loppulenkki tultiin. Olishan niitä paikkoja ollut mis olis voinu ihan suunnistamallaki ratkasta mut eipä siin, kovemmat jätkät voitti. Muutenhan tän päivän rinttisuoritukset olivat aivan ylivertaisia verrattuna kauden aikasempaan tasoon. On kumminkin tullu noita hylsyjä kolailtua eikä tuolla NMM-kisoissakaan taidettu ihan mitali kylkeen murjoo..

Nyt pitäs vaan vähäks aikaa saada pysäytettyä tää laskeva trendi tuon kunnon suhteen et kauden parissa vikassa kisassa jaksais juosta vielä maaliin.